Jokaiselta laihduttajalta löytyy varmasti miljoona mainiota syytä miksi on päätynyt siihen pisteeseen että täytyy laihduttaa ja syitä löytyy minultakin. Vaikka mieluusti syyttäisin avokkini persoutta herkuille (siis jos toinen syö niin eihän sitä voi vain vieressä katsella- täytyy herkutella itsekkin!) tai geeneissäni olevaa vikaa niin kyllä se on tunnustettava, että minussahan se syy on miksi olen tälläinen.

Mutta miksi ihmeessä minä olen päästänyt itseni tälläiseen kuntoon? Jos kerta olin mielestäni läski silloin kun painoin 5 kg vähemmän niin miksi olen antanut kiloja siltikin vain kertyä?? Jälkiviisashan on helppo olla ja todeta, että olisipa se laihdutus ollut helppoa kun olisin silloin 5 kg laihenpana alkanut tiputtelemaan niitä viimeisiä häiritseviä kiloja. Mutta tässäpä sitä ollaan. Vaaka näytti tänä aamuna erittäin murheellista 67.2 kg lukemaa. Ja tämä vain sen takia etten tehnyt yhtäkää liikunta suoritusta viime viikolla (olin flunssassa) ja v-loppuna tuli vähän mässäiltyä. Jotenkin kuitenkin ihmettelen tuota miten tuo paino heittelee niin helposti. Alkaa oikeasti tuntua, että laihtuakseni ja sitten pysyäkseni tavoittamassani painossa en voisi syödä mitään "ylimääräistä" ja joka päivä pitäisi liikkua kuin hullu. Olen kyllä harkinnut myös sitä, että teininä kärsimäni kilpirauhasen vajaatoiminta on palannut ja se vaikuttaa painooni nykyisellään, mutta en uskalla laskea vain sen varaan (menen verikokeisiin piakkoin joten tuokin asia selviää). Joka tapauksessa olen hyvin pettynyt itseeni siinä, että olen antanut painoni nousta näihin lukemiin. En ymmärrä miksi en löydä itsestäni motivaatiota pysyviin elämänmuutoksiin kun kuitenkin oma peilikuvani ällöttää minua.

Se kuuluisa motivaatio pitäisikin taas löytää, jostain kumman syystä minulla on se kädessäni aina aamuisin mutta kun päivän mittaan iskee nälkä niin nään motivaationi juoksevan kovaa vauhtia ovesta ulos. Joten tiedän kyllä, että suurin kompastuskiveni on nälkä. Jos olen nälkäinen niin sorrun syömään herkkuja tai muuten vain jotain ylimääräistä. Tiedän siis, että laihtuakseni minun tulisi pitää huoli tasaisesta energian saannista. Mutta tuolla tyylillä laihtumisnopeus olisi varmaankin aika hidas (mutta senhän pitäisi riittää, pääasia että lukemat pienenisivät koko ajan) ja minä kun valitettavasti olen "mulle heti kaikki nyt" - tyyppiä mikä onkin toinen syy motivaationi katoamiseen. Jos en saa heti tuloksia niin jokainen laihdutuskuurini vain unohtuu pikku hiljaa kunnes aloitan taas uuden.

Nyt yritän hakea ja ylläpitää motivaatiotani siitä, että lueskelen inspiroivia laihdutustarinoita netistä ja lisäksi olen tulostellut netistä kuvia naisista joiden vartaloita kadehdin ja noita kuvia yritän katsella mahdollisimman usein jotta mielessäni pysyisi ajatus siitä, että jos kieltäydyn tietyistä houkutuksista on palkintona jossain vaiheessa kadehtimani vartalo. Mutta vaikeaa tämä on. Jo siksikin, että koska haluaisin tuloksia nopeasti (tyhmää) keksin aina jonkin uuden tavan laihduttaa, kuten syksyllä kokeilin laske paikkareiden pisteitä (tuloksena muutaman kilon pudotus jotka tuli heti takaisin kun unohdin pisteiden laskun), keväällä kokeilin paastoa sekä VHH-ruokavaliota. VHH kyllä sopii minulle ja olen edelleenkin sillä linjalla, että vältän leipää, perunaa, riisiä ja pastaa. Tai no, pakko myöntää että lähi viikkoina olen palannut takaisin leivän syöntiin mutta nyt aion lopettaa sen taas. Haluaisin lopettaa muidenkin hiilihydraatti pitoisten ruoka-aineiden syönnin, eli lopettaa sokeria sisältävien tuotteiden syönnin, mutta jotenkin se ei tunnu sujuvan. Hyvien rasvojen syöntiin olen kyllä saanut mielestäni hienosti kohdistettua huomiotani, koska rasvankin saanti on hyvin tärkeää.

Pohjimmiltani tiedän että mikään laihdutuskuuri ei tule kohdallani, eikä monen muunkaan, toimimaan koska kyllästyn nopeasti rajoittamaan syömisiäni. Mutta koska olen aina syönyt mielestäni aika terveellisesti ja liikkunutkin säännöllisesti ja siltikin lihonut niin jossainhan ruokavaliossani on vikaa ja sen korjaamiseen minun tulisi keskittyä. Ongelmana tässä se, että tuolla korjailulla voi mennä aikaa ja pudotus painossa olla hyvin hidasti, tietysti se silloin olisi myös varmimmin pysyvää, mutta haluaiksin olla hoikka NYT tai viimeistään huomenna  

On jotenkin aika raskasta seikkailla tässä läskimaassa kun järkeni, joka tietää kuinka pitäisi laihduttaa ja saada uusi terveellinen elämäntapa, ja tunteeni joka haluaa äkkiä hoikaksi taistelevat keskenään ja olen milloin järkeni ja milloin tunteideni vietävänä. Tästä valtataistelusta johtuu painoni jojoiluni.

Mutta ei se auta kuin yrittää, koitan selvitä tänään ilman että ostan kaupasta mitään herkkua, vaan ostan vain kunnon ruokaa.