Jokaiselta laihduttajalta löytyy varmasti miljoona mainiota syytä miksi on päätynyt siihen pisteeseen että täytyy laihduttaa ja syitä löytyy minultakin. Vaikka mieluusti syyttäisin avokkini persoutta herkuille (siis jos toinen syö niin eihän sitä voi vain vieressä katsella- täytyy herkutella itsekkin!) tai geeneissäni olevaa vikaa niin kyllä se on tunnustettava, että minussahan se syy on miksi olen tälläinen.

Mutta miksi ihmeessä minä olen päästänyt itseni tälläiseen kuntoon? Jos kerta olin mielestäni läski silloin kun painoin 5 kg vähemmän niin miksi olen antanut kiloja siltikin vain kertyä?? Jälkiviisashan on helppo olla ja todeta, että olisipa se laihdutus ollut helppoa kun olisin silloin 5 kg laihenpana alkanut tiputtelemaan niitä viimeisiä häiritseviä kiloja. Mutta tässäpä sitä ollaan. Vaaka näytti tänä aamuna erittäin murheellista 67.2 kg lukemaa. Ja tämä vain sen takia etten tehnyt yhtäkää liikunta suoritusta viime viikolla (olin flunssassa) ja v-loppuna tuli vähän mässäiltyä. Jotenkin kuitenkin ihmettelen tuota miten tuo paino heittelee niin helposti. Alkaa oikeasti tuntua, että laihtuakseni ja sitten pysyäkseni tavoittamassani painossa en voisi syödä mitään "ylimääräistä" ja joka päivä pitäisi liikkua kuin hullu. Olen kyllä harkinnut myös sitä, että teininä kärsimäni kilpirauhasen vajaatoiminta on palannut ja se vaikuttaa painooni nykyisellään, mutta en uskalla laskea vain sen varaan (menen verikokeisiin piakkoin joten tuokin asia selviää). Joka tapauksessa olen hyvin pettynyt itseeni siinä, että olen antanut painoni nousta näihin lukemiin. En ymmärrä miksi en löydä itsestäni motivaatiota pysyviin elämänmuutoksiin kun kuitenkin oma peilikuvani ällöttää minua.

Se kuuluisa motivaatio pitäisikin taas löytää, jostain kumman syystä minulla on se kädessäni aina aamuisin mutta kun päivän mittaan iskee nälkä niin nään motivaationi juoksevan kovaa vauhtia ovesta ulos. Joten tiedän kyllä, että suurin kompastuskiveni on nälkä. Jos olen nälkäinen niin sorrun syömään herkkuja tai muuten vain jotain ylimääräistä. Tiedän siis, että laihtuakseni minun tulisi pitää huoli tasaisesta energian saannista. Mutta tuolla tyylillä laihtumisnopeus olisi varmaankin aika hidas (mutta senhän pitäisi riittää, pääasia että lukemat pienenisivät koko ajan) ja minä kun valitettavasti olen "mulle heti kaikki nyt" - tyyppiä mikä onkin toinen syy motivaationi katoamiseen. Jos en saa heti tuloksia niin jokainen laihdutuskuurini vain unohtuu pikku hiljaa kunnes aloitan taas uuden.

Nyt yritän hakea ja ylläpitää motivaatiotani siitä, että lueskelen inspiroivia laihdutustarinoita netistä ja lisäksi olen tulostellut netistä kuvia naisista joiden vartaloita kadehdin ja noita kuvia yritän katsella mahdollisimman usein jotta mielessäni pysyisi ajatus siitä, että jos kieltäydyn tietyistä houkutuksista on palkintona jossain vaiheessa kadehtimani vartalo. Mutta vaikeaa tämä on. Jo siksikin, että koska haluaisin tuloksia nopeasti (tyhmää) keksin aina jonkin uuden tavan laihduttaa, kuten syksyllä kokeilin laske paikkareiden pisteitä (tuloksena muutaman kilon pudotus jotka tuli heti takaisin kun unohdin pisteiden laskun), keväällä kokeilin paastoa sekä VHH-ruokavaliota. VHH kyllä sopii minulle ja olen edelleenkin sillä linjalla, että vältän leipää, perunaa, riisiä ja pastaa. Tai no, pakko myöntää että lähi viikkoina olen palannut takaisin leivän syöntiin mutta nyt aion lopettaa sen taas. Haluaisin lopettaa muidenkin hiilihydraatti pitoisten ruoka-aineiden syönnin, eli lopettaa sokeria sisältävien tuotteiden syönnin, mutta jotenkin se ei tunnu sujuvan. Hyvien rasvojen syöntiin olen kyllä saanut mielestäni hienosti kohdistettua huomiotani, koska rasvankin saanti on hyvin tärkeää.

Pohjimmiltani tiedän että mikään laihdutuskuuri ei tule kohdallani, eikä monen muunkaan, toimimaan koska kyllästyn nopeasti rajoittamaan syömisiäni. Mutta koska olen aina syönyt mielestäni aika terveellisesti ja liikkunutkin säännöllisesti ja siltikin lihonut niin jossainhan ruokavaliossani on vikaa ja sen korjaamiseen minun tulisi keskittyä. Ongelmana tässä se, että tuolla korjailulla voi mennä aikaa ja pudotus painossa olla hyvin hidasti, tietysti se silloin olisi myös varmimmin pysyvää, mutta haluaiksin olla hoikka NYT tai viimeistään huomenna  

On jotenkin aika raskasta seikkailla tässä läskimaassa kun järkeni, joka tietää kuinka pitäisi laihduttaa ja saada uusi terveellinen elämäntapa, ja tunteeni joka haluaa äkkiä hoikaksi taistelevat keskenään ja olen milloin järkeni ja milloin tunteideni vietävänä. Tästä valtataistelusta johtuu painoni jojoiluni.

Mutta ei se auta kuin yrittää, koitan selvitä tänään ilman että ostan kaupasta mitään herkkua, vaan ostan vain kunnon ruokaa.

Ei kylläkään eka kertani laihduttajana - ei kun anteeksi - elämäntapa muuttajana ;)

Niin, kun oikein ajattelee niin olen ollut huolissani omasta ulkonäöstäni yläasteeltä lähtien, tässähän ei sinänsä ole mitään ihmeellistä koska kukapa teini ei näkisi itsessään jotakin vikaa. Naisena tietysti tulen varmaankin aina olemaan jollain tapaa "huolissani" ulkonäöstäni (lukekaa siis painostani) mutta jo pari viimeistä vuotta on tämä asia ollut ongelmana joka päivä. Olisi ehkä väärin sanoa, että painonhallinta hallitsee elämääni koska ei se aivan niin ole, mutta ei kyllä mene päivääkään etten katsoisi itseäni ja ajattelisi, että "pakko laihtua" tai miettisi jotain syödessäni, että "lihon kun syön tätä" tai sitten yksinkertaisesti ajattelen vain "olisin onnellisempi laihempana". Olen kyllä ihan onnellinen, noin niikun muutoin, mutta en ole tyytyväinen itseeni. Minulla on hyvä parisuhde joka on kestänyt jo viitisen vuotta, ihanat vanhemmat ja kaverit ja menestyn ihan kohtalaisesti opiskeluissani. Olen myös onnekas kesätyöläinen tänä kesänä. Elämäni on siis järjestyksessä ja onnellista mutta en vain aina pidä siitä miltä näytän.

Täytyy tunnustaa etten minä nyt aivan virtahevolta näytä, minusta vain tuntuu siltä. Olen melko lyhyt, vain 163cm ja tässä varressa kaikki liikakilot näkyvät. Vartaloni malli on tiimalasimainen eli minulla on selvä vyötärö, isot rinnat ja leveä lantio. Äitini sanoisi, että olen "rintava, reitevä ja persevä"  Joskus lukion alussa painoin 74 kg (en kyllä ymmärrä miten tuo oli mahdollista näin jälkikäteen ajateltuna kun nytkin ahdistaa) mutta laihdutin siitä -10kg abivuotenani ja tuossa painossa pysyin vuoden. Tämän jälkeen laihduin n. 5kg eli painoin n. 58-60kg ja tuossa painossa tunsin itseni sopivaksi, tosin kiinteytystä olisi pitänyt harrastaa. Sain painoni tuolloin tippumaan fyysisen työn takia mutta kuinkas ollakkaan kun työ loppui kesän jälkeen: paino nousi takaisin sinne 64kg:oon. Tuossa pysyinkin sitten jonkin aikaa kunnes parin viime vuoden aikana se on kuin varkain kivunnut ylöspäin.

Tänä aamuna vaaka näytti epämiellyttävää lukemaa 66,6 kg. Eli painoindeksin mukaan lievästi lihava. Todella ällöttävää. Normaalin painon raja menee minulla 66,4kg kohdalla mutta luullakseni näyttäisin ja tuntisin itseni paremmaksi kun painoni olisi jossain 55-60kg välillä. Eli siis tiputettavaa olisi ihan riittävästi. Olen yrittänyt tiputtaa kilojani monen monituista kertaa ja kaikennäköisillä konsteilla mutta en ole onnistunut. Olen miettinyt syytä siihen etten saa pidettyä motivaatiota yllä, mutta kerronpa tuosta pohdintaa jossain eri kirjoituksessa myöhemmin

Tässä blogissa aion siis tunnollisesti joka viikko kertoa editykseni tai takapakkini ja kirjailla ehkä ylös syömisiänikin. Ja miksikö siis kirjoitan tästä blogia? No siksi, että heilun netissä aika paljon ja tykkään itse lukea muiden blogeja ja myös siksi, että toivon tämän motivoivan minua jollain tapaa kun teen tästä näin "julkista".

Ja miten sitten aion toteuttaa tätä elämäntaparemonttia? Ensinnäkin olen jo muutama kuukausi sitten jättänyt perunan, riisit ja pastat pois ruokavaliostani. En myöskään syö enää puuroja. Sokeriakin yritän välttää, mutta onnistun siinä hyvin heikosti - eli tunnustaudun herkuttelijaksi. Herkutteluani edistää se, että jostain syystä minulla on erittäin heikko itsekuri niiden suhteen ja tämä minun täytyisikin saada korjattua. Lisäksi pyrin syömään mahd. vähän leipää mutta jos syön sen oltava ruisleipää. Eli haluaisin siis välttää hiilihydraatteja sen minkä voin, hedelmistä ja kasviksista haluaisin siis ottaa suurimman osan hiilihydraateistani. Ja pyrin tarkkailemaan rasvan saantiani ja jotta todella tietäisin syöväni hyvin ja terveellisesti käytänki apunani ilmaista kiloklubia jossa voin seurata syömistäni. Harrastan liikuntaa oikeastaan aika vaihtelevasti, välillä menee kuukausia että liikun lähes joka päivä ja sitten voi olla 2 viikon jakso etten harrasta mitään extra liikuntaa. Mutta noin yleisellä tasolla harrastan säännöllisesti n. 3 kertaa viikossa jotain liikuntaa kuten lenkkeilyä (kävely/hölkkä/sauvakävely) tai kouluaikoina kuntosalia + erilaisia ryhmäliikuntatunteja.

Minulla on kaikki välineet ja tietoakin siitä kuinka laihtuisin mutta tielläni on vain eräs....nimittäin minä itse. Niinhän se on että kaikki on vain itsestä kiinni mutta jotenkin en tunnu vain saavan itsestäni ja motivaatiosta kiinni. Toivon kuitenkin, että saan itseni ja motivaationi kiinni ennen kuin lihon enempää.

-Virtahepo-